Tähän mennessä on saapunut tulokset 171 linjasta, joissa tehtiin 141 riekkohavaintoa, joissa oli keskimäärin kolme riekkoa/havainto. Linjoista 82 oli tyhjiä, joka osaltaan kertoo paljon tämän vuoden laskentojen luonteesta: tyhjää oli paljon. Myöskään havaittavuuden määrittäminen ei ollut tänä vuonna helppoa, mutta käyttökelpoinen ja uskottava malli kuitenkin löytyi.
Tämän vuoden riekkotiheydeksi (yks/km2) tuli:
Enontekiö = 5.9 (95 % luottamusvälit: 3.5 – 9.7)
Inari = 4.2 (95 % luottamusvälit: 2.7 – 6.6)
Utsjoki = 3.3 (95 % luottamusvälit: 1.9 – 5.6)
Koko Ylä-Lappi = 4.5 (95 % luottamusvälit: 3.1 – 6.4)
Koko kanakoiralaskennan ajalta vuosilta 2008 – 2017 näyttää tältä:
Tämän kesän olosuhteet olivat myöhäisen kevään ym. tekijöiden suhteen poikkeavat ja se näkyi laskennoissa mm. hyvinkin eri-ikäisinä poikueina, joita kuitenkin havaittiin joissain linjoissa. Osa poikueista oli siis erittäin myöhäisiä ja aivan pieniä. Kuulin havainnoista jopa myöhäisistä munapesyeistä, joita oli löytynyt pari kuun vaihteen tienoilla.
Poikasosuudet:
Enontekiö = 66 %
Inari = 65 %
Utsjoki = 53 %
Keskimäärin siis 63 %. Poikastuoton vaihtelut alueittain:
Kun vuosien 2008 – 2017 perusteella laskettu keskimääräinen riekkotiheys on noin 7.5 riekkoa/km2 (95 % luottamusvälit: 6.7 – 8.4) koko Ylä-Lappiin, niin tämän vuoden riekkokanta (eli n. 4.5 riekkoa/km2) on siis keskimääräistä alhaisempi. Toisaalta kannan lasku viime vuodesta ei ole kuitenkaan kovin dramaattista ja se näyttää olevan pääosin seurausta kohtuullisen huonosta poikastuotosta Utsjoella, jossa kanta jatkoi taantumista ja joka enemmän kuin puolittui viime vuodesta. Sen sijaan Inarissa riekkokanta ja poikastuotto olivat viime vuoden tasolla, eikä Enontekiöllä ei jääty kauas viime vuoden kannasta tai poikastuotosta, vaikka aivan viimevuotiseen keskitiheyteen 7 riekkoon/km2 ei aivan päästy.
Distance -laskennan aikaisista riekkotiheyksistä (Ylä-Lappi yhtenä) verrattuna kolmioiden tuloksiin:
Distance -vastaavan ja ko. riekkolaskenta -menetelmän kehittäjän Maria Hörnell-Willebrandin tekemä kuva, mihin hän laittoi P-Ruotsin ja Ylä-Lapin riekkolaskentojen tulokset samaan kuvaan. Hämmästyttävänkin samanlaiset tiheydet sekä samat huiput ja laskut ovat tällä kalottialueella olleet! Ruotsin edellinen huippu vain sattui vuotta aikaisemmaksi (2014) kuin meillä (2015). Alustavat tiedot P-Ruotsin laskennoista tältä vuodelta kertovat, että sielläkin riekkokannat ovat nyt alamaissa
Teksti ja kuvat:
Antti Paasivaara / LUKE